Kunnan rahoituspohjaa tulisi vahvistaa myös Paimiossa!

Paimiossa porvarillinen valtuuston enemistö torjui verotulojen oikeudenmukaisen keräämisen. Veroja laskettiin vaikka kunnan rahoituspohja on hyvin heikolla pohjalla.

Paimion kaupunginvaltuusto poisti vuodelta 2011 kiinteistöveron korotuksen rakentamattomilta tonteilta.  Näitä tontteja omistavat Paimiossa mm. rakennusurakoitsijat. Veron vuosituotoksi arvioitiin noin 50000-60000 euroa. Vero oli tänä vuonna 3 ja ensi vuonna 0,80 prosenttia. Tämä menetetty verotuotto joudutaan karsimaan menoista, ja pahimmillaan tämä kohdistuu henkilöstömenoihin. Veron poistamista kannattivat kokoomuksen ja keskustan valtuustoryhmät.

Paimiossa on jouduttu voimakkaasti sopeuttamaan toimintaa. Toimenpiteet ovat olleet ikäviä, sisältäen muun muassa kaupungin työntekijöiden lomautuksia. Palveluiden kysyntä ei ole hävinnyt minnekkään, johtuen osaltaan Paimion kaupungin väkiluvun nopealla kasvulla. Niukkenevilla henkilöstövoimavaroilla ei tilannetta pystytä hallitusti hoitamaan. Lomautukset jatkuvat nykyisillä päätöksillä valitettavasti myös vuonna 2011. On muistettava, että kunnat joutuvat kilpailemaan tulevaisuudessa yhä enemmän työvoimasta. Lomauttamiset eivät paranna työnantajan mahdollisuuksia saada työvoimaa.

Kevään 2011 eduskuntavaaleissa ratkaistaan nykyhallituksen politiikan luottamus. Kuntien rahoituspohjasta vastuuta kantavien poliitikkojen yksiselitteinen vastaus nykypolitiikan jatkumiselle on EI.

Parempaan työelämään!

Sdp:n asettamat tavoitteet paremman työelämän puolesta tulisi kirjata myös seuraavaan hallitusohjelmaan. Epäilen kuitenkin tavoitteiden toteutumista ilman Sdp:n ääntä tulevissa hallitusneuvotteluissa. Omassa työssäni Paimion työ- ja elinkeinotoimistossa törmään päivittäin alla lueteltuihin ongelmiin työelämässä.

Tavoite 1. Vuokratyöntekijöille takuupalkka ja työsuhdeturva:

Nyt tilanne on se, että vuokratyöntekijällä työ voi loppua välittömästi ilman irtisanomisaikaa, joten tällaisen työn varassa työskentely on tosi epävarmalla pohjalla. Vuokratyö periaatteella tehtävä työ kuitenkin lisääntyy työmarkkinoilla.

Tavoite 2. Koulutustilit tukemaan työntekijöiden kouluttautumista:

Osaaminen työelämässä on työn jatkuvuuden kannalta välttämätöntä. Jatkuva kouluttautuminen ilman taloudellisia mahdollisuuksia asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan. Yhteiskunnan tulee tarjota kaikille kouluttautumismahdollisuudet taloudellisesta asemasta riippumatta.

Tavoite 3. Lomapankki turvaamaan pätkä- ja silpputyöläisille oikeuden kesälomaan:

Nykytilanne ei anna pätkätyöntekijöille oikeutta kesäloman viettoon. Pätkätyöntekijän tulee jatkuvasti hakea lisätyötä eikä lomailuun ole mahdollisuutta. Jos lomailet, niin lomanvietto tapahtuu omalla kustannuksella.

Tavoite 4. Työsuojelulle lisää resursseja ja toimivaltaa, jotta epäreilu kilpailu ja ulkomaisen työvoiman oikeuksien polkeminen vähenee:

Tilanne on ajautunut kestämättömäksi Suomessa. Ulkomaista halpatyövoimaa työskentelee erityisesti pääkaupunkiseudulla ilman mitään työsuhdeturvaa. Työntekijät eivät pääsääntöisesti kuulu ammattiliittoihin eivätkä työsuojeluviranomaiset kykene valvomaan tätä villinlännen touhua oikeistohallituksen vähentämillä resursseilla.

Oikeistohallitus ja keskusjärjestöt lakaisivat työelämän ongelmat tuleviin hallitusneuvotteluihin.  Katainen kehui paperia vuolaasti, mutta Ylen aamulähetyksessä lauantaina 23.10.2010 toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne lyttäsi paperin kehnoksi munkkilatinaksi. Rinne kantoi huolta myös siitä, että eläkkeelle siirtymisiän nosto on edelleen oikeistovoimien tavoitteena. Valitettavasti oikeistovoimat näkevät asian niin, että tavoitteeseen päästään pelkästään sillä, että eläkkeelle pääsyikää nostetaan. Sdp on sanonut selkeästi, ettei nykyistä vanhuuseläkeikää tarvitse nostaa. Todellinen eläkkeelle siirtymisikää nousee jo edellä mainituilla Sdp:n asettamilla tavoitteilla hyvän työelämän puolesta. Nyt keskimäärin eläkkeelle siirrytään jo ennen 60 ikävuoden täyttymistä.

Pitkäaikaistyöttömyys kasvussa!

Paimion työ- ja elinkeinotoimiston alueella (Paimiossa ja Sauvossa) pitkäaikaistyöttömyys on hurjassa kasvussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt 78 prosentilla elokuusta 2009. Sama kehitys on tapahtunut työttömien ikärakenteessa. Yli 50-vuotiaiden osuus alueen kaikista työttömistä on kasvanut merkittävästi, vuosikasvun ollessa 34 prosenttia. Samaan aikaan avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi. Teollisuuden rekrytoinnit ovat olleet jo muutaman kuukauden lähes pysähdyksissä Paimion työ- ja elinkeinotoimiston alueella. Tästä poikkeuksena Navix oy:n rekrytointikoulutushanke, joka käynnistyi 4.10.2010.

Pitkäaikaistyöttömyys uhkaa lisääntyä myös vuonna 2011. Maan hallitus on leikkaamassa merkittävästi työllisyydenhoitorahoja vuoden 2011 osalta, jollei eduskunnan budjettikäsittelyssä tähän saada muutosta. Telakkateollisuuden heikentyneen tilauskannan johdosta työttömyys uhkaa yhä useampia perheitä Turun seutukunnassa. Maan hallitukselta on puuttunut ote työllisyyden kokonaisvaltaisesta hoitamisesta. Siten hallitus on toistamassa osan 1990-luvun laman virheistä. Kysymys on ennen muuta välinpitämättömyydestä kasvavalle pitkäaikaistyöttömyydelle, josta uhkaa tulla uusi tulevaa kasvua rajoittava tekijä.

Ikääntyneitä työntekijöitä on irtisanottu kiihtyvällä vauhdilla. Näinkö kasvatamme työntekijöiden työssäoloikää? Jotta todellista työssäoloikää pystyttäisiin nostamaan, tulisi yritysten viimeiseen asti pitää työssä nämä yli 50-vuotiaat työntekijät. Nuoremmilla ikäluokilla on vielä mahdollisuuksia kouluttautua uusiin työtehtäviin, joten ajattelutapaa sen suhteen, keihin irtisanomiset kohdistuvat, tulisi merkittävästi muuttaa.

Elvytyksestä 90 prosenttia on ollut veronkevennyksiä, jotka eivät ole tuottaneet riittävän hyviä työllisyysvaikutuksia vaan on velkaannuttanut Suomea turhaan. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on murentunut ja palveluiden tuottaminen on vaikeutunut. Veronkevennyslinja on johtanut myös siihen, että progressiivinen tuloihin sidottu verotus on keventynyt ja kuntien lähellä tasaveroa oleva verotus on kiristynyt. Suomi siirtyy asteittain kohti tasaveroa.

Hallitus on jättänyt kunnat yksin talousongelmiensa kanssa eikä ole huolehtinut riittävästä rahoituksesta palveluiden tuottamiseen. Valtakunnan tasolla hallitus on keskittynyt lähinnä verojen keventämiseen. Tyly asenne merkitsee sitä, että kunnat ovat joutuneet tekemään lamatalouden likaiset työt: leikkaamaan tai karsimaan palveluita ja vähentämään henkilökuntaa sekä ottamaan lisää velkaa ja korottamaan kunnallisveroa.

Kevään eduskuntavaaleissa on kyse siitä, annetaanko oikeistohallituksen jatkaa nykyisenkaltaista politiikkaa. Nykypolitiikan jatkamisen valtakirjan voi antaa siten, että antaa äänensä nykyisille hallituspuolueille sekä oppositiossa oleville perussuomalaisille. Perustelen tätä sillä, että Kokoomus ja Keskusta muodostavat hallituksen Vihreillä ja Rkp:llä täydennettynä, mikäli Kokoomus tai Keskusta ovat suurin puolue. Jos perussuomalaiset yltävät neljänneksi, ei heille aukene hallitus ovet, mikäli nykyiset päähallituspuoluueet jatkavat yhteistyötä. Sdp:n ollessa suurin puolue, politiikan suunta muuttuu varmasti.

Frisbeegolfia Paimiossa

Ensin kaatui keilahalli ja sitten hiihtoputki? Ajautuuko myös hiihtoputki konkurssiin? Eikö harrastajien määrä ole riittävä pitämään hiihtoputkea taloudellisesti kannattavana yrityksenä? Eivätkö yritykset tue riittävästi henkilöstönsä tykytoimintaa? Osakeyhtiön hallitukselle tilanne on haasteellinen. Varsinaissuomalaisten hiihtäjien onkin jatkossa suunnattava matkansa useammin Paimion hiihtoputkeen. Paimion kaupunki on omalta osaltaan tukenut toimintaa merkittävällä panostuksella eikä ole enää järkevää jatkaa tätä tukea taloudelliselta pohjalta. Muunlainen tuki on jatkossakin tarpeen. Paimiossa on myös muita liikuntapaikkoja, joita tulee tasapuolisesti kehittää. Uutena lajina paimiolaisille on tarjolla frisbeegolf ja tämä liikuntamuoto ei rasita Paimion taloutta. Paimion frisbeegolfrata on ihanteellisella paikalla keskellä kaupunkia mutta luonnon helmassa. Kiitos kaupungille ja frisbeeliitolle siitä, että olemme saaneet näin upean harrastus mahdollisuuden Paimioon. Lajin saloihin pääsee nopeasti ja heittäminen sujuu pienen harjoittelun jälkeen. Laji sopii kaikenikäisille ja koriin kiekon saa ilman fyysistä voimaa. Heittäminen edellyttää oikean teknisen suorituksen ja sen kyllä oppii. Itse aloitin heittämisen poikani kanssa toukokuussa ja nyt olen osallistunut jo kahteen viikkokisaan. Tänään viikkokisoihin osallistui 24 kilpailijaa ikähaarukassa 9-56 vuotta ja hauskaa oli. Lajin alkuun pääsee yhdellä draiverikiekolla ja yhdellä puttikiekolla. Kiekot maksavat 7-20 euron välillä. Parilla kympillä saa jo ihan hyvät pelivälineet. Jos jäät lajin ”koukkuun”, niin kiekkoja tulee ostettua pikkuhiljaa lisää. Itse jäin ”koukkuun” poikani kanssa. Kiekot toimivat vähän erilailla tuuliolosuhteet huomioiden. Tämä tekeekin lajin harrastamisen erityisen mielenkiintoiseksi. Paimion radan kierros on noin kilometri, joten myös melkoinen määrä askeleita tulee heittämisen lisäksi. Frisbeegolfissa ei käytetä golfautoja.

Tapani Lahti