Paimion työ- ja elinkeinotoimiston alueella (Paimiossa ja Sauvossa) pitkäaikaistyöttömyys on hurjassa kasvussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt 78 prosentilla elokuusta 2009. Sama kehitys on tapahtunut työttömien ikärakenteessa. Yli 50-vuotiaiden osuus alueen kaikista työttömistä on kasvanut merkittävästi, vuosikasvun ollessa 34 prosenttia. Samaan aikaan avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi. Teollisuuden rekrytoinnit ovat olleet jo muutaman kuukauden lähes pysähdyksissä Paimion työ- ja elinkeinotoimiston alueella. Tästä poikkeuksena Navix oy:n rekrytointikoulutushanke, joka käynnistyi 4.10.2010.
Pitkäaikaistyöttömyys uhkaa lisääntyä myös vuonna 2011. Maan hallitus on leikkaamassa merkittävästi työllisyydenhoitorahoja vuoden 2011 osalta, jollei eduskunnan budjettikäsittelyssä tähän saada muutosta. Telakkateollisuuden heikentyneen tilauskannan johdosta työttömyys uhkaa yhä useampia perheitä Turun seutukunnassa. Maan hallitukselta on puuttunut ote työllisyyden kokonaisvaltaisesta hoitamisesta. Siten hallitus on toistamassa osan 1990-luvun laman virheistä. Kysymys on ennen muuta välinpitämättömyydestä kasvavalle pitkäaikaistyöttömyydelle, josta uhkaa tulla uusi tulevaa kasvua rajoittava tekijä.
Ikääntyneitä työntekijöitä on irtisanottu kiihtyvällä vauhdilla. Näinkö kasvatamme työntekijöiden työssäoloikää? Jotta todellista työssäoloikää pystyttäisiin nostamaan, tulisi yritysten viimeiseen asti pitää työssä nämä yli 50-vuotiaat työntekijät. Nuoremmilla ikäluokilla on vielä mahdollisuuksia kouluttautua uusiin työtehtäviin, joten ajattelutapaa sen suhteen, keihin irtisanomiset kohdistuvat, tulisi merkittävästi muuttaa.
Elvytyksestä 90 prosenttia on ollut veronkevennyksiä, jotka eivät ole tuottaneet riittävän hyviä työllisyysvaikutuksia vaan on velkaannuttanut Suomea turhaan. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on murentunut ja palveluiden tuottaminen on vaikeutunut. Veronkevennyslinja on johtanut myös siihen, että progressiivinen tuloihin sidottu verotus on keventynyt ja kuntien lähellä tasaveroa oleva verotus on kiristynyt. Suomi siirtyy asteittain kohti tasaveroa.
Hallitus on jättänyt kunnat yksin talousongelmiensa kanssa eikä ole huolehtinut riittävästä rahoituksesta palveluiden tuottamiseen. Valtakunnan tasolla hallitus on keskittynyt lähinnä verojen keventämiseen. Tyly asenne merkitsee sitä, että kunnat ovat joutuneet tekemään lamatalouden likaiset työt: leikkaamaan tai karsimaan palveluita ja vähentämään henkilökuntaa sekä ottamaan lisää velkaa ja korottamaan kunnallisveroa.
Kevään eduskuntavaaleissa on kyse siitä, annetaanko oikeistohallituksen jatkaa nykyisenkaltaista politiikkaa. Nykypolitiikan jatkamisen valtakirjan voi antaa siten, että antaa äänensä nykyisille hallituspuolueille sekä oppositiossa oleville perussuomalaisille. Perustelen tätä sillä, että Kokoomus ja Keskusta muodostavat hallituksen Vihreillä ja Rkp:llä täydennettynä, mikäli Kokoomus tai Keskusta ovat suurin puolue. Jos perussuomalaiset yltävät neljänneksi, ei heille aukene hallitus ovet, mikäli nykyiset päähallituspuoluueet jatkavat yhteistyötä. Sdp:n ollessa suurin puolue, politiikan suunta muuttuu varmasti.